Reissuvihko

[Telma Titogov]

Juttuja matkojen varrelta


c: Jacques Toffi, kiitos

Viihdelinnan hevoset ja henkilökunta reissaa melko paljon. Toistaisesti pisin tallin nimiin tehty retki on Hollywoodin reissu joka kesti vuoden päivät. Toisaalta myös hyvin paljon retkiä tehdää aivan lähinurkille ja omalla kylälläkin.


Suunniteltuja retkiä:
1.–9.5.2022Hannaby Hanami Week, Ruotsiin kilpailemaan

[Telma Titogov]

2020-2021 Hollywood, Matkailu avartaa


c: Pixabay.com

Miltä tuntuu jättää kaikki taakseen? Entä miltä tuntuu kun tietää että vielä palaa takaisin. Joku on saattanut ihmetellä että miksi tallin hevoset ovat jumiutuneet ja miksi mitään ei tapahdu sivuilla. Yksinkertainen syy on vuonna kesällä 2020 pakkasimme lähes kaikki tallin hevoset rekkoihin ja suuntasimme Hollywodiin tekemään stunt- ja keskiaikaseuran kanssa ensimmäistä suuren luokan tuotantoa. Tuo matka ei olisi ikinä onnistunut tietenkään ilman mahtavaa tiimiä ja meidän upeita mahtavassa kunnossa olevia hevosia. Lisäksi pakko kiittää erikseen Liaa, joka jäi vain harjoittelijoiden kanssa Suomeen pyörittämään tallia. Tuntitoiminta jatkui hyvin kutistettuna, lähtihän meidän kaikki opettajat mukaan. Kotiin jäi ponit, muutama nuori, koulutuksessa olevia ja pari joille ei heti roolia olisi ollut.

Kansainväliset suhteet alkoivat kehittyä ja verkostoiduimme aktiivisesti toistenkin stunttallien kanssa. Saimme aikaan luotua jopa tehokkaan mini kiertueen, joka tapahtui kuvaustauolla, kun näyttelijät harjoittelivat roolejaan. Mini kiertue kesti seitsemän päivää ja oli kyllä rankka rutistu. Telma jäi pitämään tallia ja opettamaan näyttelijöitä yhdessä Hannan kanssa, mutta kaikki muut lähtivät kiertueelle kolmen muun tallin kanssa. Menestystä myös siltä saralta, kun kiertueen jokainen näytös ja myös päiville myydyt ylimääräiset näytökset olivat loppuun myytyjä. Pelkkää ruusuilla tanssimista se ei ollut, nimittäin Jason mursi kätensä tiputtuaan neljännessä näytöksessä ja Laura hyppäsi tuuraamaan miestä loppu näytöksen ajaksi. Mutta jo seuraavassa näytöksessä mentiin kipsillä ja kipulääkkeillä. "Asenne ratkaisee", oli miehen terveiset seuraavassa näytöksessä kipsin kanssa. Telma luonnollisesti yritti kiivetä linjoja pitkin miehen kurkkuun, mutta kiertueen uuvuttama mies oli nukahtanut vaimonsa ääneen.

Hollywoodin laidalla olevat tallit muodostuivat kotoisiksi, vaikka niissä eläminen olikin kuin kilpailualueella. Ei kunnollisia rytmejä tai ihan tarkkaa aikataulua. Hevoset kuitenkin tottuivat moiseen hälinään hyvin ja olivat levollisia. Huippunäyttelijät kävivät Manuelin, Telman ja Hannan pitämillä ratsastustunneilla ja näyttelijöiden kanssa tehtiin paljon töitä heidän istuntansa ja hallintansa eteen. Mitään vaaratilanteita ei tullut, paitsi yksi kamera tippui kiinnikkeestään kesken kuvauksen ja sillä hetkellä kuvissa olleen haltija prinsessan tai mikälie hahmo olikaan (meillä ei aina ollut ihan tarkkaa mitä kohtauksessa tapahtui) ratsuna ollut Bella pelästyi ja nousi takajaloilleen. Onneksi nainen oli tottunut ratsastaja ja pysyi kyydissä, kunnes kuvauksessa avustajana ollut Vilma ehti tamman suitsiin kiinni. Tilanne rauhoittui eikä suurempaa vahinkoa käynyt tai no kamera kärsi kyllä eikä kuvaustiimi vaikuttanut kovinkaan onnelliselle. Mutta näyttelijät ja hevoset pysyivät ehjinä.

Hevoset osallistuivat useaan produktioon saman aikaisesti. Pahimmillaan tai parhaimmillaan käynnissä oli meidän hevosten osalta kymmenet eri kuvaukset. Organisointi vastuu oli suuri ja Telma melkein linnoittautui tallin viereiseen asuntovaunuun. Mutta yhdessä Hannan ja Telma saivat paletin rullaamaan ja molempia pyydettiin jatkamaan vaikka hevosia olisi lähetetty Suomeen. Selvää oli että kaikki lähtee yhtä aikaan takaisin kotiin ja se myös kerrottiin tuotantoyhtiöille. Tuottajat ja järjestäjät tulivat tutuksi ja yhdessä vaiheessa hoidimme kahden muunkin paikalla olevan stunttiimin koordinointia ja Hanna toimi hevoskohtausten järjestäjänä aina kun paikalla oli yli 10 hevosta. Iso kiitos kuuluu myös hippu hoitajille Lauralle, Vilmalle ja Fiolalle, jotka pysyivät aina aikataulussa ja pahimmillaan nukkuivat tallin käytävällä päikkärit 30 tuntisissa työvuorossaan hoitajina. Sen lisäksi että meidän tiimi huolehti hevosten hyvinvoinnista ja näyttelijöiden kouluttamisesta teimme lukuisia stuntteja eri rooleille. Pelkästään Telma ja Ruth tekivät pienikokoisten stuntteja yli 250, ei oikeastaan ollut päivääkään ilman edes yhtä stunttia tuolle parivaljakolle. Ruth ei ollut edes koskaan näytellyt joten hän luonnollisesti jännitti rooleja, mutta kolmannen kerran jälkeen hän oli valmis astumaan yhä isompaan ja isompaan rooliin.

Mitä hyötyä tästä rutistuksesta oli? Kotona kulut juoksi, sillä tallit ja talo oli asuttua. No tallit oli tyhjemmät joten korjaus ja remontointi oli helpompaan. Taloudellisesti kaikki reissussa olleet tekivät huippu tulosta henkilökohtaisella tasolla, mutta se mitä hevoset tienasivat, oli jotain todella huimaa ja mahtavaa. Lisäksi tuotantoyhtiö maksoi tähtiensä matkat myös kotiin vaikka se oli alun perin tarkoitus mennä tallin piikkiin. Taloudellisen kasvun ansiosta alettiin suunnitella uutta mahtavampaa miliötä toteuttaa Suomessakin jotain mahtavaa ja suurta. Hevostenhyvinvointi on aina ollut meille tärkeää, mutta Tönnilän talon tilukset kävivät pieneksi ja mietimme mistä saisimme lisää tilaa. No lisä tilaa löytyi 15 minuutin ajomatkan päästä Tupelan kylästä. Pienestä naapurikylästä, joka on kärsinyt muuttotappioista jo pitkään. Mahdollisuuksia miettiessä oli Suomessa toimintaa pyörittänyt Lia ehdottomasti avain asemassa. Lia keksi Tupelan mahdollisuudet ja aloitti neuvottelut. Tontteja ja maata ostettiin videoiden, analyysien ja kuvien perusteella. Lisäksi palkattiin jo suunnittelu tiimi, sillä haaveena oli että pääsisimme suoraan muuttamaan hevoset uuteen talliin. Tallin rakennukset ehdittiin aloittaa jo ennen routaa, mutta talvi hieman jarrutti rakennustöitä, mutta vauhditti suunnittelua. Lia ja koko reissutiimi osallistui kaikissa vapaa-ajoissaan alueen ideointiin. Hevosparatiisi, johon kannattaa matkustaa hieman kauempaakin. Alueen kehittäminen innosti kaikkia tekemään entistäkin enemmän töitä ja päädyimme jopa myymään muutaman hevosen sillä matkalla.

Eniten myydyistä hevosesta yllätyin Kakesta. Manuel sanoi että oli, jopa itse jännittynyt voidaanko ruunaa ottaa vieläkään moiseen ympäristöön, mutta Kake oli kuin kotonaan ja jäi sille tielle. Kaken myyntihinta oli myös huomattava, vaikka kyseessä olikin pelkkä ruunan rupsakka. Tuotantoyhtiö osti ruunan ja nimesi sille vastuu tiimin eli se asuu nykyään Karzonga stunt tiimin tallissa, jotka ovat toimineet Hollywoodissa jo vuodesta 2001.

- Telma ja showratastajat, sekä tallitiimi

[Telma Titogov]

14.12.2021

Vatsan kaupungin Joulunavaus


c: Pixabay.com

Tupelan kylä on virkistynyt, mutta meidät muistetaan myös kaupungeissa. Vantsan kaupungi kutsui meidät mukaan kaupungin joulunavauskulkueeseen. Kitanalla oli aivan erityinen rooli, se nimittäin saisi vetää Joulupukin vaunut läpi kaupungin torille. Kaikki hevoset oli siistitty ja osa pihaton hevosista pestykin tapahtumaa varten. Meiltä lähtee niin ammattiratsuttajia, kuin myös oppilaita kulkueeseen. Teatterilta ja omasta tarpeistosta olimme saaneet kerättyä kaikille tonttumaiset asusteet, vaikkei etenkään Manuel tuntunut arvostavan niitä. Showryhmä tulee ratsastamaan kolmella muulla friisiläisellä oppilaiden muodostaman tottun paraatin jälkeen ja suorittaa erilaisia vikellysliikkeitä ja muunmuassa pyrämidejä. Fiola ja Laura puolestaan kantavat joulun toivotusta seisten Ruthin ja Vilman takana. Joulun toivotuksemme pitää perää, kun taas Kitanan edelleä tulee kulkemaan soittajia ja jonkinlainen lasten kuoro. Meidänkin oppilaat laulavat samoja lauluja.

Kitanan ohjiin tarttuu tallimestari Viivi. Kaupunki oli varannut meille varikoksi hieman ahtaan käännöksen takana olevan päiväkodin parkkipaikan. Päiväkoti oli onneksi jo kiinni. Hevostemme harjoihin oli letitetty ledivaloja ja kaikkein satulahuopioa kiersi saman laiset paristoilla toimivat ledivalot, mutta näyttävin oli silti Kitana. Tamman kiiltävät punaiset valjaat, iso kiiltävä kello ja tietenkin kiiltävät mustat juhlavaunut. Jouluiset koristeet valmistuivat vielä varikolla, sillä ne olisivat voineet irrota kuljetuksen aikana. Kun koko kulkue alkoi olla valmis asetettiin viellä isoja lahjasäkkejä vaunuihin ja joulupukki autettiin Viivin viereen. Muutama oppilas istui tai oli jotenkin kyydissä lahjojen seassa ja heidän tehvätä olikin heitellä karkkeja ja pieniä lahjoja (kuten avaimenperiä ja heijastimia) yleisön sekaan.

Viivin sanoin Kitana kulki kuin unelma se ei hämmästynyt pientä orkesteria kuoroineen tai välittänyt joulupukin heiluttelusta tai kyydistään lentävisä tavaroista. Toki tammalla oli silmälaput, joten ei se pahemmin nähnyt mitä takanaan tapahtui, mutta se kuunteli Viiviä moitteitta. Kuulemma torille kääntyessä oli hieman polannetta, siinä hieman vaunujen pyörät jumitti, mutta onneksi järjestäjät olivat läheellä ja Viivin ohjeiden mukaan saivat pyöräytettyä etupyörät yli ja homma luisti jälleen. Itse näin kyseisen tilanteen pyramidin huipulta ja Jason oli jo antamassa minulle ja Iralle eli pyramidin huipuille käskyn mennä apuun, mutta Kitanan vahvuus ja avustajien kuuntelu kyky vältti pyrämidin purkamisen liian aikaisin.

Torilla ei sinäänsä Kitanan suhteen ollut mitään erityistä se seisoi ja odotteli kuuliaisesti Elinin pitäessä seuraa sille groomina. Elin esiintyi Kitanan kanssa hyvin monessa kuvassa, kun Joulupukki oli siirtynyt lavalle. Kaikkien hevostemme kanssa otettiin paljon kuvia ja vain pari tuntihevosta vedetiin rivistön taakse jalkamiesten toimesta, kun olivat levottomia. Orit olivat isteasiassa friisiläisten lisäksi varmaan kaikkein rauhallisimmat.

Hyvää Joulua toivoo Viihdelinnan väki

[Telma Titogov]

04.09.2021

Harrastepäivä Tupelan kyläkoululla

Valjastin Sannin jo aamuhämärässä, nimittäin meidän pitäisi ehtiä Tupelan koululle lännen henkisessä karavankärryissä. Kun tammalla oli sen markkina valjaat päällä, suuntasin pikaisesti vessaan ja vaihdoin ruutupaidan päälleni ja bootsit jalkaan. Stetsoni lippiksen tilalle ja kellertävä nahkaiset ajo hansikkaat käteen. Mukaamme lähtee kaksi ratsukkoa, jotka pitävät koulun liikuntapäivässä talutusratsastusta. Tupelan koululla esitellään tänään erilaisia kylän ja lähialueen harrastusmahdollisuuksia. Mukaan vaunuihin nostimme heinäpaaleja ja esittelytauluja, joihin Heli oli yhdessä eliaksen kanssa taikonut erittäin näyttävät mainokset ja tarjouksiakin. Lisäksi olimme tulostaneet esittelylappusia ja käyntikortteja melkoiset niput.

Tuntitallista kannettiin vielä kypärät vaunuihin, jonka jälkeen lähdimme kohti Hevoskeskusta, jossa työmiehet aloittelivat hommiaan. Kuljimme kylälle keskuksen kautta, niin pääsimme nopeiten kaupan pihaan. Meillä on kohtalaisen pitkä päivä tiedossa, kun oppilaat kiertää ja päiväkotikiertää ja sen jälkeen käydään hoivakodilla tervehtimässä vanhuksia. Sanni onneksi seisoo niin kiltisti, että Laura sai helposti pidettyä sitä Ripsan selästä vaikka olikin valmis hyppäämään alas. Kauppatavarat penkin alle piilotettuun kylmälaukkuun.

Koululla Sannin tehtävä oli toimia vaunuhevosena ja kuljettaa oppilaita koulun aluella. Saavuimme koulun pihaan yhtä aikaa kun suurin osa kylän busseista saapui paikalle. Yksi kuljettajista totesi, että yhdestä bussista on rengas puhjennut kirkon takana eli vajaan kilometrin päässä. He ehtivät hakea kyseisen auton seuraavat lapset, mutta kukaan ei oikein ehtinyt hakea kyseisin auton kyydissä olevia lapsia, joten soitin koulusihteerille ja kysyin saanko minä hakea heidät. Tytöt tyhjensivät vaunut turhista esineistä ja sitten me lähdimme Sannin kanssa pelastusoperaatioon.

Sanni hölkkäili innoissaan kyläteitä pitkin ja hieman ihmetteli äkkinäistä liikehdintää, kun tallilta vain kävelimme rauhaksiin. Aamuliikenne oli rauhaisaa, mutta silti aiheutimme avistuksen ihmmetystä. Lapset odottivat jo bussin vieressä ja onneksi auto oli saatu kitkutettua levikkeelle, joten kävin kääntämässä Sannin toisen puolen levikkeen kohdalla ja palasin lasten luokse. Kuljettaja piti hyvän järjestyksen lapsien keskuudessa ja nosti lapset kyytiin. Lopuksi kuljettaja lukitsi auton ovet ja piilotti avaimet, sillä firman huoltomies ehtisi käydä vaihtamassa renkaan mahdollisesti sillä välin kun viemmelapsia koululle ja kuljettaja jää odottamaan koululle. Kuljettaja nousi etupekille viereeni ja piti lapsille turvallisuus ohjeet vaatien yhtä hyvää käytöstä kuin bussissa.

Sanni kuljetti arvolastin tyylikkäästi ja tottuneesti koululle. Menimme ajoteitä pitkin, koska jalkakäytävillä kulki lapsi sen verran paljon. Parin auton ruuhkankin saimme aikaan vaikka Sanni ravaili kohtalaisen reippaasti. Tamma vetää niin rehellisesti, vaikka kyydissä oli vähän liikaa lapsia. Normaalisti pidän kymmentä maksimina yhden hevosen yhdistelmälle vaikka kyytiin vankkureihin menisi enemmänkin väkeä. Lapset nostettiin kyydistä alas ja heillä oli hauskaa kun pysäytin Sannin samaan paikkaan mihin koulubussi lapset jättää. Saimme seuraa myös isosta bussista, jonka kuljettaja olikin itse firman johtajan poika ja kysyi voisiko ottaa kuvan heidän someen ja niin me patsasteltiin ensimmäisessä pönötyskuvassa. Ehdotin vielä että ajaa ison bussin meidän viereen niin että kuvassa näkyisi bussi taustalla ja hän ajoi sen siihen. Sanni katsoi vain paineita suhauttelevaa bussia ja sen jälkeen keskittyi lähinnä omaan itseensä eli möllöttämiseen.

Itse tapahtuma sujui hieman helpommin ja ilman isompia muutoksia suunnitelmiin tai dramaattista. Sanni sai paljon ihailijoita ja mikä tärkeintä me jaoimme paljon esitteitä. Toivottavasti saataisiin hieman lisää asiakkaita vakiotunneille ja myös kursseille. Lisäksi yksi nuori kyseli valmennuksia poninsa kanssa ja hänelle annoin oman numeroni, sekä pyysin vanhempia soittamaan.