24.10.2022
[Jatkoa tallikirjaan]
Rankempi maanantai
"Hei Aura, Hugo ei oo ihan okei", Lottiksen ääni oli sen verran vakava ja huolestunut, että ehdin jo miettiä kaiken mahdollisen läpi.
"Sori Harri mun on lopetettava. Toi poni on jossain shokissa ja sen suusta tulee aika paljon verta", totsein valmentajalle ja avasin orin karsinan oven. Puhuin sille rauhallisesti, mutta se tosiaan vain tärisi samalla seinälle mille oli loikannut perse ovelle päin. En saanut Hugoon minkäänlaista kontaktia, mutta se ei silti tuntunut siltä että olisi minua menossa karkuun. Pujotin orille varovaisesti riimun ja käänsin sen ympäri.
"Voi perse Saara käytkö hakemassa pikku rekan, Lottis tuotko suojat ja loimia mennään klinikalle", totesin henkilökunnalle nähtyäni orin suun. Sieltä tuli paljon verta ja huuli roikkui jotenkin oudosti.
"Se on Aurora Niemimaa Tönnilästä hei. Meillä oli pikku tilanne päällä ja isompi ori yritti tulla läpi karsinasta ja connemara ori Chaonthus otti sen kanssa yhteen. Poni tärisee, ei ota kontaktia ja sen suusta tulee runsaasti verta ja punaista verivaahtoa. Lisäksi huuli roikkuu omituisesti en oikein uskalla kotikonstein alkaa hoitamaan voinko tuoda orin klinikalle meillä menisi se viitisen minuuttia", selostin tilannetta klinikan puhelimeen vastanneelle vieraalle naiselle. Karoksi itsensä esitellyt nainen, lupasi tiedustella tilannetta lääkäriltä. Hieman hermostuin ja käskin kysymänä toista hoitajaa tai heti lääkäriltä.
"Aura, mitä on sattunut. Olen tässä klinikan puolella auttelemassa, kun on vähän hässäkää Karo on uusi ja ei ehditty edes perehdyttämään", Anki nappasi puhelimen kuullessaan Karon selityksen. Selvitin nopeasti mitä on tapahtunut ja Anki käski tulla heti. No Saara ja Lottis lastasivat orin ja minä kipaisin hakemaan orin passin toimistosta.
Lastasin orin pihalle ja se ei edes kiinnittänyt ympäristöönsä huomiota vaikkei ole koskaan ede tällä klinikalal käynnyt, toki melko läheellä ja ajomatka ei ollut pitkä, mutta silti. Talutin huterasti kävelevän orin sisälle ja Anki oli vastassa.
"Joo, Matti tuus kattoo heti ennen kuin tehdään yhtään mitään muuta", Anki huikkasi eteisestä hoitotilan puolelle. Eläinlääkäri saapui ja totesi heti, että laitetaan kanyyli ja Anki lähti hakemaan tarvikkeita. Mies totesi Hugon olevan shokissa ja antaa sille nyt heti ensimmäisenä kipulääkettä ja sitten aletaan vasta katsomaan mistä veri tulee ja heti kun kanyyli on paikoillaan, niin päästään aloittamaan nesteytys.
Ankin toimet olivat ripeät ja koska hänellä ei ole koulutusta klinikan puolelle, niin Matti laittoi kanyylin. Nestepussi roikkumaan ja nesteytys alkoi, Matti kävi hoitamassa toista potilastaan hoitotilan puolella ja sai sen hoidettua loppuun. Ori ei kiinnitä edelleenkään huomiota mihinkään se vain roikuttaa päätään ja nojaa naruihin. Matti saattoi edellisen hevosen editsemme karsinaan selviämään päiväkänneistään ja sitten oli meidän vuoro mennä pakkopilttuuseen. Ori oli edelleen aivan rauhallinen ja Matti nosti hieman sen huulta. Samantien ori loikkasi ja alkoi peruuttamaan takapuomia vastaan. Vedin automaattisesti vastaan, mutta Anki oli nopeampi ja taputti sitä takapuolelle. Ori hieman rauhottui ja Matti totesi että rauhoitetaan ja annetaan hieman lisää kipulääkettä. Kun ori taas roikkui etupuomin päällä uskalsi Matti taas vähän nostaa orin ylä huulta. Hän huuhteli orin suuta ja totesi, että ylähuuli on revennyt. Se vaatii tikkejä ja ehkä pitäisi kaataakin. Täällä ei ehditä sitä tekemään eikä ehkä riitä henkilökunta, joten hän suositteli, että lähdemme Nurmoon. Matti soitti Nurmoon ja lähetti kuvat, jotka sai orista otettua. Onneksi meillä on hyvä vakuutus ja soitinkin heti vakuutusyhtiöön ja varmistin, että leikkaukset kuuluu vakuutukseen. Omavastuu ei ole kuin 200e ja se meni jo melkein tähän vierailuun. Koska Matti lähettää meidät lähetteellä eteenpäin.
Laitoin työpaikan wa ryhmään viestiä, että olen poissa ja poneja saa liikutta niinkuin pystyy. Kerroin että ajamme Nurmoon ja Hugo pitää ehkä leikata. Mahdollisesti jään sinne odottamaan tai sitten ajan kotiin, en vielä päättänyt. Sanoin myös että Harri tulee hakemaan hirviönsä kotiin ja lupasi korjata seinän. Saimme siirto-ohjeet ja potilastietokansion varmuuden vuoksi, jossa on itseasiassa orin hammaskarttakin, joka otettiin ennen sen muuttoa meille. Lähdin ajelemaan nesteytyksessä olevan orin kanssa kohti Nurmoa ja meillä on sellainen reilun tunnin ajomatka isommalle klinikalle. Soittelin Harrille ja kerroin tälle mitä meillä oli edessä. Hän lupasi maksaa oma vastuun vähintään ja polttoaine kustannuksia. Sanoin, että vakuutus korvaa senkin ja yöpymisen klinikka kaupungissa. Telmakin soitti ja kertoi tilan myyntihinnan. Juttelimme melkein puolituntia ja mietin, että soitanko edes pankkiin jos yrittäminen on tälläistä huolta. Telma lohdutti että se on nimen omaan onnettomuuksien odottelua. Ja vaikka kuinka valmistautuu, niin onnettomuuksia saattaa tapahtua milloin vain eikä sille voi mitään. Tosin Telma totesi, että juuri näiden takia hän pakottikin minut ottamaan sen kalliimman vakuutuksen.
Entisen ja oikeastaan ensimmäisen pomoni sanat saivat taas minut rohkaistumaan ja yrittäjä esikuvani rohkaisemana soitinkin siltä paikalta pankkiin. Viesteissä oli myös rohkaiseva olen paikalla ja taidankin jo arvata. Voit soittaa milloin vain mennään kohti sinun unelmaasi.
"Toivoinkin, että voisin soittaa juuri nyt ja juuri nyt vastaat. Ei ole ollut helppo aamu yrittäjänä. Ajelen juuri Nurmon klinikalle ja tiedossa on vähintään kolmen tonnin leikkaus, jos siis tarvii leikata. Titogovit ovat kiinnostuneet myymään tilan minulle kohtuu edullisesti, mutta jo metsän arvo tulee olemaan mielestäni enemmän kuin kauppahinta. Onko sitä yrityslainaa siis mahdollista nostoo kuinka paljon, niin ettei korko pomppaa taivaisiin. Meillä olisi tarkoitus hieman laajentaakin heti jo ennen pakkasia, mikäli vain mahdollista", selitin tilannettani Milka Ojaperälle, joka tosiaan hoitaa pankkiasioitani.
"Hei ihan mahtavaa siis se, että tila tulee suljettuun myyntiin. Sinne löytäisi varmasti paljon kalliimmallakin uuden omistajan, mutta ymmärrän että Jason ja Telma haluaa sinun jatkavan yrittäjänä. Olet muuten Minean lempiopettaja ja hän on jo kysellyt koska voisi alkaa vuokraamaan Tönnilän poneja", Milka jatkoi luontevasti. Olen tosiaan joka tiistai pitänyt iltatunnit viihdelinnassa ja Minea on oppilaani.
"Ihana kuulla, ei tämä yrittäminen niin helppoa ole, mutta silti tätä mä vain haluan. Pystytkö käydä arvioimassa tilan oikean arvon, että mihin se riittää. En varmaan itse ole tänään kotona, mutta päätalon vuokralaiset ovat luvanneet olla paikalla ja näyttää tiloja. Ovat asuneet pitkään tilalla ja jatkavat päätalon vuokralaisena. Eli vakituisia tuloja tulee olemaan", lopetin vakuutteluni. Sovimme, että Milka ja hänen pompnsa käyvät tänään jo tiluksilla ja jos vain pääsen kotiin tänään tai huomiseksi illaksi, niin puhun Minean kanssa hänn tavoitteistaan ja mahdollisuuksista vuokraajana.
Saavuin melkein heti puhelun jälkeen klinikan pihalle ja lähdin hakemaan henkilökuntaa. Koska ori on nesteytyksessä, niin sen uloslastaaminen yksin on melko mahdotonta. Hoitaja otti paperit vastaan ja lääkäri alkoi heti tutkimaan sairaskertomusta. Vastaanoton viereisestä ovesta tuli hoitaja, joka keroi auttavansa oin sisään hakemista varten. Hugo käveli kiltisti, mutta oli edelleen melko hutera. Hoitaja vaihtoi hoitopisteellä orille uuden tipan ja otti kaulan toiselta puolelta verikokeen. Hän pyysi meitä odottamaan hetkisen ja poistui klinikan pitkään käytävään. Ohi kulki pettyneen oloinen perhe, johon en jaksanut kiinnittää sen enempää huomiota, mutta perheen isä pysähtyi kohdalleni.
"Hei oletko Aurora Niemimaa, olen Vihtori Hellenius ja seuraan sinua tiktokissa. Ikävän näköinen tilanne, mutta joudatko vaihtaa pari sanaa", ystävällinen noin nelikymmpinen mies tiedusteli. Havahduin ja vastasin myöntävästi ja kättelin miestä. Mies kehoitti vaimoaan jatkamaan autolle.
"Meidän perheen vanha raviponi jouduttiin juuri lopettamaan. Ruuna lopetti syömisen ja laihtui liikaa. Se oli ihan suunniteltu juttu, mutta nyt on tytär ja poika ilman ponia sitä vastuun ottoa. Tiedän, että sinulla on myyntihevosia ja vuokrattavia poneja, joten voisimmeko joku päivä tulla kyläilemään. Ymmärrän ettei juuri nyt ole ainakaan sopiva hetki", Vihtori kertoi asiansa.
"Otanosaa poni poismenon johdosta. Voisitte mennä vaikka heti katsomaan meidän poneja, mutta en sattuneesta syystä ole itse siellä. Hugo otti vähän yhteen erään asiakkaan hevosen kanssa ja sen vuoksi on vähän ei niin oma itsensä. Hugo on aivan ihan ja yksi vuokrattavista poneista, toki ei tule hetkeen olemaan vuokralle tarjolla en voisi, kun en tiedä miten tässä vielä käy", vastasin vilkuillen samalla oria.
"Voinko pyytää perheeni takaisin tänne. Hugokin vaikuttaa aivan ihanalle ja etenkin tyttären saattaisi olla jopa kiinnostunut kuntouttavasta hoitajan roolista, jos ei vielä vuokrata häntä saisikaan. Molemmat osaavat käsittääkseni ratsastaa kohtalaisesti, mutta valmennuksia sisältävää vuokrauspakettia olen harkinnut pidemmänaikaa", Vihtori jatkoi ja loppuen lopuksi keskustelimme koko perheen kanssa siihen asti, että hoitaja ja eläinlääkäri tulivat luoksemme. Vihtorin tytär Inga suukotti oria kaulalle ja toivotti meilel onnea, kun lähdimme kohti operaatio huonetta.
Oria lääkittiin lisää ja se laitettiin jälleen pakkopilttuuseen ja päänostettiin tuelle sekä riimusta myös kattoon kiinni, jotta se pysyisi mahdollisimman ryhdikkäänä. Pinja Nikkiseksi esittäytynyt nuorehko lääkäri tutki orin ja totesi että hänen on konsultoitava kokeneempaa lääkäriä sekä mahdollisesti suuhun erikoistunutta lääkäriä. Melkoisen ryhmän me saimmekin ihmettelijöitä, mutta onneksi ori oli kivuton ja rauhallinen. Kerroin hyvästä vakuutuksesta ja siitä, että kaikki on yritettävä, jottei nuoren kilpaponin elämä kärsi tai vaikeudu. Päädyttiin leikkaushoitoon ja tiedossa olisi, että ori tulee olemaan vähintään kolme päivää tarkkailussa, kun se on menettänyt niin paljon verta ja saattaa olla ettei ruoka maistu niin hyvin. Minun ei ollut siis järkeä jäädä paikalle, vaan allekijoitin paperit ja annoin yhteystiedot mistä tavoitella toiseksi yhteyshenkilöksi merkkasin Hennyn varmuuden vuoksi.
[Jatkuu tallikirjassa]
