sph-o Juha

[Aurora Niemimaa]

Tuulenpesän Kuujuhla
"Juha"


c: SN

Hoitaja:

Vuokraaja:

Vastaava ratsuttaja:

Kenttäpainotus
Ko. Vaativa B, re. 100cm

[Aurora Niemimaa]

11.3.2023

Kevättä kohden
326 sanaa kirjoittaja: omistaja

Nautitaan pehmeistä hangista ja ihanasta auringon paisteesta, kun kerrankin on hyviä ilmoja. Aamun ensimmäiset mentiin maneesissa ja alun perin mietin Juhalle myös maneesi treeniä, mutta ensimmäisen hevosen kanssa meni hieman pitkäksi. Aamun aurinko oli ehtinyt jo melko korkealle näin varttia vaille yhdeksän, kun tallista Juhan kävin hakemassa. Mietin hetken ja huikkasin Saaralle, että menemme jo Juhan kanssa pellolle. Laitumien portit on jätetty tarkoituksella auki, jotta sinne pääsee ratsastamaan. Huikkasin Jörkin mukaan ja Akita pinkaisi heijastinliivi vilahtaen päätallin takaa luoksemme. Juha ei välitä koirista, joten sen vuoksi uskalsin ottaa energisen vahtikoiramme mukaan. Jörkki paineli laitumien takametsään, mutta pysyi koko ajan kuuloetäisyydellä tai ainakin Juha kuuli koiran koko ajan. Itse keskityin lähinnä oriin.

Nuorestä iästään huolimatta Juha on aika hidas lämpenemään ja on enemmän dieselmallinen, joten sitä joutuu kyllä hieman herättelemään työn touhuun. Pellolla olo kuitenkin virkisti poikaa aika kivasti, joten ei tarvinnut puskea oria eteenpäin. Metsästä kuului koiran haukuntaa, joten kutsuin Jörkin luokseni, mutta sieltä tulikin kaksi hirvikoiraa sen kaverina ja heidän perässänsä huohottava isäntä. Juttelimme hetken, kun koirat riekkuivat pellolla. Juha oli koko äksönin ajan aivan rauhallinen ja sai kehuja koirienomistajalta. Lenkkeilijä lähti jatkamaan kotiin ja minä käskytin Jörkin kotiin, se onneksi osaa käskyt hyvin ja juoksee tallille hakemana tarvittaessa apua. Lähetin wa ryhmään viestin, että Jörkki tulee yksin kotiin, mutta mitään ei ole sattunut.

Juha ravaili oikein innoissaan ympäri peltoa ja tein sillä pitkiä taivutuksia. Ori on aavistuksen jähmeä runkoinen, joten pieni notkistelu ja iso liike eivät ole pahitteeksi. Sen liikkeet paranevat aina vertymisen jälkeen ja nytkin alkoi tuntua, kuin istuisi hieman isommankin hevosen selässä. Tein perusistunnassakin pätkiä töitä, mutta lähinnä keventelin tai olin kevyessä istunnassa. Annoin orin vain liikkua, mutta pidin huolen, ettei se painu kuolaimen alle tai etupainoiseksi. Hikihän pellolla tarpomisesta tulee, joten suuntasimme hölkkäillen tallille. En hirveästi kävelyttänyt oria, koska meillä ei ollut loimea. Saara toi loimen ja nappasi orin haltuun vieden sen nopeaan purkuun ja sitten joko käväriin tai matolle kävelylle. Pesunkin se saa ja pääsee solariumiin kuivumaan ennen pihalle pääsemistä.